Kierrätä hyvä yhtiö, kierrätä...

Kierrätys ja muut hienot ympäristöpoliittiset asiathan kuuluvat oleellisesti tähän ilmastonmuutosaikaan. Ehkäpä musiikkiteollisuus onkin ollut kaiken aikaa suuri edelläkävijä... Esimerkkinä voidaan käyttää erästä nimeltämainitsematonta englantilaista “poika”-bändiä. Pohdiskelu ei perustu faktoihin, vaan on täysin fiktiivistä mahdollisuuksien pyörittelyä.

Yhtye X julkaisi ensimmäisen äänitteensä 60-luvun alussa, monona. Seuraavaksi oli vuorossa viimeisin teknologinen mullistus, stereo. Levy-yhtiö sai myytyä samat tuotteet kuluttajille uudelleen, tällä kertaa laajana stereoversiona.

Seuraava muutos tuli 80-luvun alussa, CD:n ilmestyessä markkinoille. Taas levy-yhtiö sai myytyä kuluttajille saman stereotuotteen (2. kerta) vain eri formaatissa. Ja kassakoneet kilisi... Laatu tosin hieman huononi, mutta pakkauksen "kätevyyden" vuoksi ihmiset hyväksyivät muutoksen.

90-luvulla ilmestyi CD-versiot uudelleenmasteroituna, koska CD:n laatu oli parantunut. Nyt levy-yhtiö sai myytyä (3. kerta) saman stereotuotteen “pikkuisen eri väriseen pakkaukseen käärittynä”. Taas levy-yhtiön myyntitykit paukutteli henkseleitä... Hyvä ME!

iTunesin ja vastaavien kauppojen myötä sama stereotuote myydään kuluttajille mp3:na (4. kerta). Tosin tässä kohtaa jo kuluttajien lanseeraamat vertaisverkot käyvät kuumempina, kuin yhtiöiden kassakoneet...

Nyt levy-yhtiöt yrittävät kytkeä sisällön (yhtye X:n levy vuodelta -62) johonkin mobiililaitteen kylkiäiseksi. Silloin siis sama stereotuote myytäisiin kuluttajalle jo VIIDENTEEN kertaan. Toisaalta tuota voi myös kutsua nerokkaaksi myynniksi, kuten hiekoitussepelin myyntiä Saharan alueelle…

Kuluttajatuotteen teknisen laadun kehittyminen ei olekaan ollut yhtä juhlavaa. Vinyyli -> CD -> mp3...

Minäkin ajattelin pienentää omaa ekologista jalanjälkeä, joten aloin haalimaan vähän iäkkäämpiä työjuhtia. Stereoon en sentään palaa :-)












/t